Asuntokaupan käsiraha on ostotarjouksen yhteydessä maksettava rahasumma, joka toimii vakuutena kaupan toteutumisesta. Asuntokauppalain mukaan ostaja voi menettää käsirahaa enintään 4 % kauppahinnasta, jos kauppa peruuntuu hänen syystään. Alla käymme läpi kaikki olennaiset käsirahasäännöt ennen kuin teet tarjouksen.

Paljonko käsiraha yleensä on asuntokaupoissa?

Asunto-osakkeen kaupassa käsiraha on tyypillisesti 2–4 % kauppahinnasta, ja useimmiten sovitaan juuri 4 %:n käsirahasta. Asuntokauppalaki ei rajoita käsirahan suuruutta, mutta se asettaa enimmäismäärän sille, minkä ostaja voi menettää: enintään 4 % tarjouksen mukaisesta kauppahinnasta.

Käytännössä käsirahan euromäärä vaihtelee merkittävästi asunnon hinnan mukaan, eikä yhtä summaa voi yleistää kaikkiin kauppoihin. Myyjä voi pyytää haluamansa suuruista käsirahaa, mutta menetettävä osuus on aina lakisääteisesti rajattu. Jos ostaja maksaa esimerkiksi suuremman käsirahan kuin 4 % ja peruuttaa kaupan, ylimenevä osa palautetaan hänelle.

On tärkeää huomata, että käsiraha lasketaan rahassa maksettavasta kauppahinnasta, ei asunnon velattomasta kokonaishinnasta yhtiölainaosuus mukaan lukien. Kiinteistökaupassa, kuten omakotitalon ostossa, tilanne on erilainen: siellä käsirahalle tai vakiokorvaukselle ei ole lakisääteistä prosenttirajaa, ja käytännössä kohtuullisena on pidetty noin 10 %:n suuruista korvausta. Kiinteistökauppaa säätelee maakaari, kun taas asunto-osakkeen kauppaan sovelletaan asuntokauppalakia – näiden kahden lain säännöt poikkeavat toisistaan merkittävästi.

Milloin käsiraha maksetaan ja kenelle?

Käsiraha maksetaan joko ostotarjouksen jättämisen yhteydessä tai heti sen jälkeen, kun myyjä on hyväksynyt tarjouksen. Kun kaupassa on mukana kiinteistönvälittäjä, käsiraha maksetaan aina tilisiirtona välitysliikkeen asiakasvaratilille, ei suoraan myyjälle eikä koskaan käteisellä.

Käytännössä maksu tapahtuu yleensä 24–72 tunnin sisällä tarjouksen tekemisestä. Tarjouksessa voidaan kuitenkin sopia, että käsiraha maksetaan vasta hyväksymisen jälkeen. Tässä tapauksessa ostajalle syntyy maksuvelvollisuus heti tarjouksen tultua hyväksytyksi, vaikka rahaa ei olisi vielä tilillä.

Välityslain mukaan välitysliike ei saa ottaa uusia tarjouksia vastaan sen jälkeen, kun se on vastaanottanut käsirahallisen ostotarjouksen. Uusia tarjouksia voidaan ottaa vasta, kun käsiraha on palautettu tai on selvinnyt, että se jää myyjälle. Jos käsirahaa ei ole vielä maksettu, välittäjä saa yhä vastaanottaa kilpailevia tarjouksia. Kaupan toteutuessa käsiraha lasketaan kokonaisuudessaan osaksi kauppahintaa.

Mitä tapahtuu käsirahalle, jos kauppa peruuntuu?

Jos kauppa peruuntuu ostajasta johtuvasta syystä, myyjällä on oikeus pitää käsiraha. Jos kauppa peruuntuu myyjästä johtuvasta syystä, myyjän on paitsi palautettava käsiraha myös maksettava ostajalle yhtä suuri hyvitys. Molemmissa tapauksissa enimmäismäärä on 4 % kauppahinnasta.

Asuntokauppalain 3 luku (Finlex) sääntelee tätä pakottavasti, eikä siitä voida sopia ostajan vahingoksi. Käsirahan menettäminen ei siis edellytä, että myyjä pystyy osoittamaan kärsineensä konkreettista vahinkoa. Käsiraha toimii ikään kuin vakiomääräisenä korvauksena, joka antaa molemmille osapuolille etukäteen selkeän kuvan siitä, mitä peruuttamisesta seuraa.

Hyväksyttäviä syitä vetäytyä kaupasta ilman seuraamuksia ovat esimerkiksi rahoituksen järjestymättömyys, kuntotarkastuksessa ilmenneet merkittävät viat tai oman asunnon kaupaksi menemättömyys, jos näistä on nimenomaisesti sovittu tarjouksessa. Korkein oikeus on myös vahvistanut, että asunnossa käsirahasopimuksen jälkeen mutta ennen kaupantekoa havaitut virheet voivat oikeuttaa vetäytymiseen ilman seuraamuksia. Käsirahan määrää voidaan yksittäistapauksissa myös sovitella, jos se muuten olisi olosuhteisiin nähden kohtuuton.

Voiko käsirahasta neuvotella tai jättää sen kokonaan pois?

Käsiraha ei ole pakollinen, ja sen suuruudesta voidaan neuvotella ostajan ja myyjän kesken. Osapuolet voivat myös sopia, ettei käsirahaa käytetä lainkaan. Tällöin mahdollisista seuraamuksista sovitaan erikseen, ja käytäntö edellyttää molemminpuolista luottamusta.

Käsirahaton kauppa on harvinaisempi, mutta mahdollinen erityisesti tuttavien tai perheenjäsenten välisissä kaupoissa. Käsirahan suuruus on aina tilannekohtainen: myyjä voi määritellä haluamansa summan, tai siitä voidaan neuvotella vapaasti ennen tarjouksen jättämistä.

Vaihtoehtona käsirahalle on vakiokorvausehto, jossa rahaa ei siirry etukäteen, mutta ostaja sitoutuu maksamaan sovitun summan, jos hän peruuttaa kaupan ilman hyväksyttävää syytä. Tämä voi olla houkutteleva ratkaisu ostajalle, joka ei halua sitoa varojaan ennen rahoituspäätöksen varmistumista. Myyjä saa vakiokorvauksesta lähes saman suojan kuin käsirahasta, vaikka rahat eivät ole vielä tilillä.

Miten käsiraha eroaa vakiokorvauksesta?

Käsiraha on ennakkomaksu, joka maksetaan tarjouksen yhteydessä ja joka jää myyjälle, jos ostaja peruuttaa kaupan ilman hyväksyttävää syytä. Vakiokorvaus on puolestaan sopimusehto, jossa rahaa ei siirry etukäteen, vaan ostaja sitoutuu maksamaan sovitun summan vasta, jos kauppa peruuntuu hänen syystään.

Keskeinen ero on siis rahaliikenne: käsiraha maksetaan heti, vakiokorvaus vasta sopimusrikkomustilanteessa. Molemmissa tapauksissa enimmäismäärä asunto-osakkeen kaupassa on 4 % kauppahinnasta, ja molemmat suojaavat myyjää symmetrisesti: jos myyjä peruuttaa kaupan, hän joutuu maksamaan vastaavan summan ostajalle.

Käsirahan etuna on, että myyjällä on rahat jo hallussaan eikä hänen tarvitse periä niitä jälkikäteen. Vakiokorvauksen haittapuoli on, että sen periminen voi olla vaivalloista, jos ostaja ei maksa vapaaehtoisesti. Vakiokorvauksen etu ostajalle on, ettei hänen tarvitse sitoa varojaan ennen kaupantekoa. Kumpikin vaihtoehto välttää monimutkaiset vahingonkorvausnäyttökysymykset, koska korvauksen suuruus on sovittu etukäteen.

Mitä käsirahaehtoja kannattaa tarkistaa tarjouksesta?

Ennen tarjouksen allekirjoittamista kannattaa tarkistaa ainakin käsirahan suuruus, hyväksyttävät vetäytymisperusteet sekä niille asetetut aikarajat. Nämä ehdot määrittävät sen, missä tilanteissa voit peruuttaa kaupan menettämättä käsirahaa.

Kolme yleisintä ehtoa, joilla tarjouksesta voi vetäytyä ilman seuraamuksia, ovat rahoitusehto, kuntotarkastusehto ja oman asunnon myyntiehto. Jokainen näistä tulee kirjata tarjoukseen yksilöidysti ja riittävällä tarkkuudella. Epämääräinen muotoilu voi johtaa riitaan siitä, täyttyikö ehto vai ei.

Rahoitusehdossa tulee käydä ilmi, miten rahoitus järjestyy ja mihin mennessä päätös on saatava. Kuntotarkastusehdossa kannattaa kirjata selkeästi, minkälaiset löydökset oikeuttavat vetäytymiseen. Oman asunnon myyntiehdolle on aina syytä asettaa aikaraja, jotta myyjä ei joudu odottamaan kohtuuttoman kauan. Jos aikarajaa ei ole, myyjä on sidottu epämääräiseksi ajaksi.

Me Kotimeklareilla huolehdimme, että kaikki käsirahaehdot kirjataan tarjoukseen selkeästi ja lakien mukaisesti. Välittäjällämme on velvollisuus selvittää käsirahan menettämisehto ostajalle etukäteen, jotta ikäviltä yllätyksiltä vältytään. Jos olet etsimässä asuntoa pääkaupunkiseudulta, tutustu myyntikohteisiimme tai kysy lisää myynnissä olevista asunnoistamme. Ammattitaitoinen välittäjä osaa neuvoa käsirahaan liittyvissä kysymyksissä jo ennen kuin teet ensimmäistäkään tarjousta.

Digitaalinen asuntokauppa (DIAS) – näin asuntokauppa sujuu sähköisesti

Perinteisen paperikaupan rinnalle on vakiintunut digitaalinen asuntokauppa, joka tunnetaan lyhenteellä DIAS (Digitaalinen AsuntokauppaSuomi). DIAS-järjestelmä mahdollistaa koko asunto-osakkeen kaupantekoprosessin hoitamisen sähköisesti – tarjouksesta kauppakirjan allekirjoittamiseen ja rahojen siirtymiseen asti. Ostajan kannalta tämä tarkoittaa, että kaupat voidaan tehdä ajasta ja paikasta riippumatta ilman fyysistä kaupantekotilaisuutta.

Miten DIAS-kauppa etenee käytännössä?

Sähköinen asuntokauppa etenee vaihe vaiheelta seuraavasti:

  • Tarjouksen hyväksyminen: Kun myyjä hyväksyy ostotarjouksen, välittäjä vie kaupan DIAS-järjestelmään ja lähettää osapuolille kutsun sähköiseen kaupantekoon.
  • Tunnistautuminen: Ostaja tunnistautuu palveluun asuntokauppa sähköisesti pankkitunnuksilla – erillisiä allekirjoitustilaisuuksia tai notaaria ei tarvita.
  • Rahoituksen varmistaminen: Ostajan asuntolaina tai omat säästöt tulee olla valmiina omassa pankissa ennen sähköistä kaupantekoa. Pankki liittyy kauppaan sähköisesti ja varmistaa rahoituksen vapauttamisen suoraan järjestelmän kautta.
  • Sähköinen kauppakirja: Välittäjä laatii sähköisen kauppakirjan DIAS-järjestelmässä. Ostaja ja myyjä tarkastavat ja allekirjoittavat sen sähköisesti omilla pankkitunnuksillaan.
  • Kauppahinnan maksu: Kauppahinta siirtyy automaattisesti järjestelmän kautta myyjälle kaupanteon yhteydessä. Erillistä tilisiirtoa ei tarvita.
  • Varainsiirtovero: Varainsiirtovero hoituu DIAS-kaupassa automaattisesti – järjestelmä laskee veron määrän ja huolehtii sen tilittämisestä Verohallinnolle kaupanteon yhteydessä. Ostajan ei tarvitse itse huolehtia veron maksamisesta erikseen. Voimassa olevat varainsiirtoveroprosentit löydät Verohallinnon sivuilta.
  • Omistuksen siirtyminen: Osakekirja siirtyy sähköisesti ostajalle heti kaupanteon jälkeen, ja tiedot päivittyvät suoraan Maanmittauslaitoksen ylläpitämään osakehuoneistorekisteriin.

Kauanko DIAS-kauppa kestää?

DIAS-kaupan kesto on tyypillisesti selvästi lyhyempi kuin perinteisen kaupantekotilaisuuden järjestäminen. Kun kaikki osapuolet – ostaja, myyjä ja pankki – ovat valmiita, koko sähköinen kaupanteko voidaan viedä läpi jopa saman päivän aikana. Käytännössä prosessi kestää tarjouksen hyväksymisestä kauppakirjan allekirjoittamiseen yleensä muutamasta päivästä noin viikkoon, riippuen pankin ja osapuolten aikatauluista.

Mitä ostajalta vaaditaan DIAS-kauppaan?

DIAS-kauppaan osallistuminen on ostajalle helppoa, mutta muutama asia tulee olla kunnossa etukäteen:

  • Suomalaiset verkkopankkitunnukset tai muu vahva sähköinen tunnistautumisväline
  • Asuntolainapäätös tai omat varat valmiina pankissa – rahoituksen tulee olla järjestettynä ennen kaupantekoa
  • Pankin liittyminen DIAS-järjestelmään – käytännössä kaikki suurimmat suomalaiset pankit tukevat järjestelmää
  • Voimassa oleva sähköpostiosoite, johon DIAS-järjestelmän kutsut ja ilmoitukset lähetetään

Digitaalinen asuntokauppa soveltuu asunto-osakkeiden kauppaan. Kiinteistökaupassa, kuten omakotitalon ostossa, käytetään toistaiseksi eri menettelyä. Kotimeklareilla välittäjämme opastavat sinut DIAS-prosessin läpi vaihe vaiheelta, jotta kaupanteko sujuu joustavasti ja turvallisesti.